Validaatioterapia muistisairaan hoidossa

Lähimuistin pettäessä vanhus säilyttää tasapainon palauttamalla varhaiset muistot. Aistien heiketessä vanhus voi kuunnella sisäisiä ääniään, katsella sielunsa silmillä, olematta silti harhainen. Menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat. Jokin asia, ääni tai nykyinen henkilö laukaisee muiston menneisyydestä.

Validaatio, "tunteiden kuuntelu", perustuu muistisairaan kunnioittavaan kohtaamiseen. Arvostava, toista kuunteleva asenne on validaation peruslähtökohta. Kun muistisairas saa tunteensa ilmaistua, vaikeat tunteet voivat helpottua. Hyvää tarkoittava rauhoittelu tunteet sivuuttaen  lisää hänen ahdistustaan/aggressiivisuuttaan.

Tärkeää on, että hoitaja tavoittaa vanhuksen ilmaiseman tunteen ja myötäilee sitä. Kiistelemisen ja rauhoittelun sijaan, hän kysyy vanhukselta avoimilla kysymyksillä asiasta, jonka hän tuo esiin: kuka, mitä, missä, milloin ja miten. Hoitaja muotoilee ja kokoaa vanhuksen puheen myötäillen hänen tunnetilaansa äänellään ja kehonkielellään. Esim. "Sinulla on huoli lapsista."
Vuorovaikutuksessa kysymysten muotoileminen vanhuksen tasolle lisää hänen kokemustaan kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Jos vanhus on visuaalinen, hoitaja käyttää kysymyksiä, jotka mahdollistavat mielikuvaan vastaamisen. "Miltä se mies näytti? Minkälaiset vaatteet hänellä oli?"

Myös muistelu on validaatiotekniikka. Muistellessa ei kysellä yksityiskohtia, vaan tunnemuistia. "Mikä on ollut elämässäsi parasta?" Tällaiseen kysymykseen vanhus pystyy todennäköisesti vastaamaan tämänhetkisen kokemuksensa mukaan.

Puhumattoman muistisairaan kanssa hoitajalta vaaditaan enemmän havainnointi- ja eläytymiskykyä. Läheisyys, koskettaminen ja katsekontakti ovat tärkeitä vuorovaikutusta edistäviä keinoja. Sanojen merkitys vähenee ja kosketus yhdistetään puheeseen. Puheella ja erilaisilla äänenpainoilla vanhuksen ilmaisemaa tunnetta voidaan myötäillä.


Lähde:

Melko suoraan mukailtu Satu Sipolan kirjoituksesta
VALIDAATIO, TUNTEIDEN KUUNTELU

http://satumaiset.files.wordpress.com/2010/12/validaatio_tunteiden_kuuntelu1.pdf



Toimintakyvyn ja potilaan hoidon tarpeen arviointiin käytettävät  mittarit: 
Käypä hoito -suositukseen ” Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito” mukaan

-        Muistikysely potilaalle ja läheiselle → alkuvaiheessa kun pt tai läheinen epäilee, että on muistiongelmaa
-        kognitiivinen tehtäväsarja CERAD → kun muistikyselyn, hastattelun ja kliinisen tutkimuksen perusteella on herännyt epäilys mahdollisesta muistisairaudesta
-        Mini-Mental State Examination → edenneissä tapauksissa ja seurannassa
-        GDS (geriatrinen depressioasteikko) → depression seulontaan vanhuksilla, lievä-keskivaikea? Pt:n tulee ymmärtää kysymykset ja olla kykenevä vastaamaan niihin
-        Cornellin masennusasteikko (dementiaoireisten muistisairaiden depressiomittari) → lievä/keskivaikea vaihe, pt:n pitäisi vielä pystyä ymmärtämään ja vastaamaan mielialaa koskeviin kysymyksiin
-        Cohen–Mansfieldin levottomuusasteikko levottomuusoireiden esiintymistiheyden mittaamiseen → omainen/hoitaja täyttää, pt ei tarvitse osallistua itse, keskivaikea/vaikea vaihe
-        CDR-luokitus (muisti ja toimintakyky) → haastattelun perusteella hoitaja täyttää,  lievästä vaikeaan vaiheeseen
-        GDS/FAST-asteikolla (Global Deterioration Scale / Functional Assessment and Staging) , Alzheimerin taudin kliinisten oireiden etenemistä kuvaava arviointiasteikko: Ei subjektiivista muistihäiriötä-Hyvin vaikea kognitiivinen häiriö, hoitaja tekee havainnoimalla/kyselemällä kysymyksiä
-         ADCS-ADL-asteikkoa Muistisairauden eri vaiheisiin sopiva toimintakyvyn arviointi, läheisen haastattelu