Vaikea-asteinen masennus vanhuksella
- Masennuksen esiintyvyyden huippu myöhäisessä keski-iässä, vakavan depression esiintyvyys > 64-v miehillä n. 2–3 % ja naisilla 3–5 %, masennustilojen esiintyvyys 12-13 %
- Ennuste samansuuntainen kuin nuorempienkin kun hoidetaan asianmukaisesti
- Sairastumisessa keskeistä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät
- Menetysten kasautuminen voi laukaista sairauden erityisesti elämänkokemusten herkistämillä ja perinnöllistä alttiutta kantavilla henkilöillä
- Vanhuksilla tavallisimpia depression puhkeamista edeltäviä elämän tapahtumia ovat mm. Puolison kuolema, somaattiset sairaudet, toimintakyvyn heikkeneminen, aiempi depressiivinen häiriö
Keskeisiä oireita: muutokset tunnetilassa ja siihen liittyvä toiminnan muutos
- Masentunut mieliala, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen puute, uupumus, ruokahalun muutokset, aloitekyvyttömyys ja keskittymiskyvyn puute, alentunut itsetunto ja –luottamus, perusteeton syyllisyyden ja/tai kohtuuton arvottomuuden tunne, itsetuhoajatukset/-yritykset ja häiriintynyt uni, psykomotorinen hidastuneisuus/-kiihtyneisyys
- Vaikeassa masennustilassa 8-10 oiretta
- Diagnoosi: oireilua vähintään 2 viikkoa. Joskus nopeamminkin jos oireet riittävän voimakkaat ja nopeasti alkaneet
- Vaikeasta masennuksesta kärsivä ei kykene jatkamaan työtään tai ylläpitämään sosiaalisia suhteitaan
- Arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet usein
- Itsetuhoiset ajatukset usein
- Depression somaattiset oireet: unen ja ruokahalun muutokset, tavallisia
- Myös dementiapotilailla voi olla hoidettavissa oleva depressio, usein masennus liittyy myös dementian oirekuvaan -> elimellinen mielenterveyshäiriö
- Vakavan depression seuraus on itsemurha
- N. 4-15 % masennusta sairastavista kuolee itsemurhaan
- Tunnistetaan vanhuksen depressio, joka on usein alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus.
- Hoidetaan akuutti depressio pyrkien lievittämään kaikkia sen oireita.
- Parannetaan vanhuksen elämänlaatua tuella ja lääkkeillä siten, että lääkkeiden haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi
- Tukea ja tietoa potilaalla ja perheenjäsenille, hoidolliset keskustelut, tiivis hoitosuhde ja vasteen arviointi
- Avohoito lievään masennukseen, vaikea osastohoitoon
- Sähköhoito on turvallinen ja tehokas hoitomuoto, vasta-aiheita vähän
- Psykoterapia (esim. kognitiivinen) vaikuttava hoitomuoto kun potilas on motivoitunut
- Otettava huomioon potilaan kognitiiviset kyvyt, dementia?
- Fysioterapia voi olla hyvä masennuksen tukihoito
- SSRI-lääke, MAO-estäjä (moklobemidi) tai kaksivaikutteiset masennuslääkkeet (mirtatsapiini, venlafaksiini)
- Ei miel. trisyklisiä masennuslääkkeitä niiden antikolinergisten vaik. ja asentohypotensio vaik. (vaaraa lisää sydämen vajaatoim. Ja kuivuminen) vuoksi, johtumishäiriöisillä vaarallisia
- Tyypillisiä antikolinergisia haittavaik.: suun kuivuminen, näköhäiriöt, ummetus ja virtsaamisvaikeudet, muistivaikeudet.
- Lääkkeet vaikuttavat sentraalisesti: kognitiivisten toimintojen heikentyminen (huom! Dementikot), uneliaisuus, tasapainovaikeudet, lihasnykäykset ja kiihtymis- ja sekavuustilat
- SSRI voi aiheuttaa levottomuutta, kaksivaikutteiset lihomista
- Tyypillisin vaihein etenevä aivosairaus, joka johtaa laaja-alaiseen muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen, lopulta liikunta- ja nielemiskyvyttömyyteen ja kuolemaan (kesto noin 12 v), yleisin välitön kuolinsyy aspiraatiopneumonia.
- Muistitoiminnot vaikeimmin vaurioitunut kogn. toiminnan osa-alue kaikissa taudin vaiheissa
- AT+AVH dementian alatyyppinä merkittävä vanhemmissa ikäryhmissä
- AVH:n viittaavat paikalliset neurologiset oireet ja iskeemiset muutokset aivokuvassa
- Karkea jako: perinnöllinen (alkaa varhain, alle 60v) vs. ei-periytyvä (alk. myöhään)
- alkamisikä vaihtelee välillä 40-90 v
- Varhainen AT (MMSE 24-30), lievä (18-26), keskivaikea (10-22) ja vaikea (0-12) AT:hen liittyvä dementia
- Hippokampusatrofiaa jo alussa (muistitoiminnot ohimolohkon sisäosissa), jo varhaisessa AT:ssa magneettikuvauksella (=tärkein yksittäinen tutkimus), osuvuus 90 %
- Taudin edetessä lisääntyvää kuorikerroksen atrofiaa ja sentraalista atrofiaa (kammioiden laajeneminen)
- Taitojen heikkeneminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne lapsuudessa on saavutettu
- Myös aivojen degeneraatio etenee vastaavasti: viimeiseksi kehittyneet aivoalueet tuhoutuu ensimmäisen
- Varhaisessa ja lievässä vaiheessa oireiden vähättely, lievässä AT dementiassa sairaudentunto tallella, keskivaikeassa katoaa
- Oppimisen ja mieleenpainamisen heikentyminen, muistivihjeistä ei juuri apua
- Mm. vastaanottoaikojen tai kaupassakäyntien unohtelu, uusien lääkeohjeiden opettelu ei onnistu…
- Muistaa yksittäisiä tapahtumia, mutta niiden aikajärjestykset sekaisin
- Muistihäiriön myöntäminen viimeistään nyt
- Myös: kielelliset vaikeudet, aloite- ja keskittymiskyvyttömyys, toiminnan ohjauksen häiriöt, epävarmuus vieraassa ympäristössä (eksyminen), keskustelun seuraamisen vaikeus porukassa
- Toimintakyky heikentynyt: talouden suunnittelu, rahankäyttö, ruoanvalmistus, oma lääkehoito, monimutkaiset harrastukset
- Selviytyy yksin kotona, vaikka tarvitsee päivittäistä seurantaa
- Laihtuminen (vaikka ravitsemustila hyvä), motorinen hidastuminen
- Aiheuttaa myös elimellisiä mielenterveyshäiriöitä = mielenterveyshäiriöt, joiden katsotaan suoraan johtuvan fysiologisista seurauksista
- Tavallisimpia käytösoireita ovat: Harha-ajatukset, vainoharhaisuus, agitaatio, ahdistuneisuus, hallusinaatiot, väärintulkinnat, mielialamuutokset (depressio tai mielialan kohoaminen)
- Persoonallisuuden muutokset (mm. joidenkin piirteiden korostuminen)
- Masennusta ja ahdistuneisuutta lievästä keskivaikea-asteiseen dementiassa
- Lievässä AT:ssa myös lisääntynyt ärtyvyys, apatia, tunne-elämän latistuminen
- Harhaoireet ja muut käytösoireet pidemmälle edenneissä muodoissa, kutienkin jo lievässä muodossa voi esiintyä epäluuloisuutta, mm. varastamisepäilyt
- Lääkehoidolla voidaan hidastaa sairauden etenemistä ja lievässä AT:ssa jonkin verran parantaa kognitiivisia toimintoja (ohimenevästi; taudin etenevä luonne) ja kohentaa yleisvaikutelmaa
- AKE:n (asetyylikoliiniesteraasin) estäjät ovat ensisijaisia lääkkeitä varhaisen ja lievän AT:n hoidossa
- Donepetsiili (Aricept), Galantamiini (Reminyl), Rivastigmiini (Exelon)
- AKE:n estäjiä tai memantiinia (Ebixa) voidaan käyttää keskivaikean tai vaikean AT:n lääkehoidossa.
- Alzheimerin taudin ja samanaikaisen aivoverenkiertosairauden lääkehoito: Galantamiini sekä yleiset sydän- ja verisuonisairauksien hoitolinjat
- Omaisen ja potilaan omatoimisuuden tukeminen kotihoidossa
- Laitoshoito tarpeen mukaan
- Käytöshäiriöiden tunnistaminen ja hoito (esiintyy jossain vaiheessa 90%:lla potilaista)
- Selvitettävä somaattisten sairauksien osuus oireissa tai laukaisevana tekijänä -> hoito
- Hoidettava, kun oireet häiritsevät potilasta tai omaista ja heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua tai aiheuttavat vaaratilanteit
- Ensisijaisena lääkkeetön hoito: mm. omaisten tuki ja ohjaus, hyvä perushoito (ravitsemus, puhtaus), tunne-elämää tukevat ja kognitiivisesti suuntautuneet terapiat (muisteluterapia), virikkeellisyys, käyttäytymisen ja vuorovaikutustapojen hallinta (behavioraaliset terapiat), luovat terapiat
- Liikunta, virkistystoiminta, kuntouttava päivätoiminta
- Käytösoireiden ensisijainen hoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito
- Psyykenlääkkeitä tarvitaan usein tilapäisesti masennusoireiden sekä vaikeimpien levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa
LÄHTEET:
Kommentit